Verkon saavutettavuusdirektiivi

Mikä on verkon saavutettavuusdirektiivi?

Verkon saavutettavuusdirektiivi (direktiivi 2016/2102) on EU-laki, joka vaatii kaikkia julkisen sektorin elimiä tekemään verkkosivustonsa ja mobiilisovelluksensa saavutettaviksi vammaisille ihmisille. Se vaatii myös jokaista elintä julkaisemaan saavutettavuusselosteen. Direktiivi varmistaa, että kansalaisilla on kaikkialla EU:ssa yhtäläinen pääsy viranomaisten tietoon ja palveluihin verkossa.^[1]

Ketä direktiivi koskee?

Direktiivi koskee julkisen sektorin elimiä — julkisoikeuden nojalla perustettuja ja pääasiassa julkisista varoista rahoitettuja organisaatioita. Näitä ovat:

• Valtio-, alue- ja paikallishallinto
• Tuomioistuimet ja oikeusjärjestelmä
• Julkiset yliopistot ja koulut
• Julkiset sairaalat ja terveydenhuollon tarjoajat
• Julkisesti rahoitetut kulttuurilaitokset

Yksityisiä yrityksiä tämä direktiivi ei koske. Ne voivat kuitenkin kuulua eurooppalaisen saavutettavuusasetuksen piiriin kesäkuusta 2025 alkaen.

Mitkä ovat määräajat?

Kaikki määräajat ovat jo ohitettu:

• Uudet julkisen sektorin verkkosivustot (julkaistu 23.9.2018 jälkeen): vaatimustenmukaisuus vaadittu syyskuusta 2019
• Olemassa olevat julkisen sektorin verkkosivustot: vaatimustenmukaisuus vaadittu syyskuusta 2020
• Mobiilisovellukset: vaatimustenmukaisuus vaadittu kesäkuusta 2021

Jokaisen EU:n julkisen sektorin elimen pitää nyt lain mukaan täyttää nämä säännöt.

Mikä on tekninen standardi?

Direktiivi vaatii yhdenmukaisuutta eurooppalaisen standardin EN 301 549 kanssa. Verkkosivustoille EN 301 549 viittaa WCAG 2.1 tasoon AA. WCAG 2.1 AA:n täyttäminen tarkoittaa direktiivin teknisten vaatimusten täyttämistä.^[3]

IT-tiimien pitää käyttää WCAG 2.1 AA:ta testauksen mittapuuna. Sisältötiimien pitää noudattaa standardin sääntöjä otsikoista, kuvista, lomakkeista ja asiakirjojen rakenteesta.

Mikä sisältö on vapautettu?

Tietyt sisältötyypit jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle:

• Lähetystoiminnan sisältö (suora tai tilausvideo)
• Toimistotiedostot, jotka on julkaistu ennen syyskuuta 2018, ellei niitä tarvita aktiivisiin prosesseihin
• Tallennettu audio ja video, joka on julkaistu ennen syyskuuta 2020
• Verkkokartat, jos olennaiset navigointitiedot ovat saatavilla saavutettavasti muualla
• Kolmannen osapuolen sisältö, jota organisaatio ei rahoittanut eikä hallinnoinut
• Kulttuuriperintökohteet, joissa saavutettavuus tuhoaisi alkuperäisen luonteen
• Intranet-sivustot, jotka on julkaistu ennen syyskuuta 2019 — kunnes niitä merkittävästi uudistetaan^[2]

Mitä saavutettavuusselosteen pitää sisältää?

Jokaisella verkkosivustolla ja mobiilisovelluksella pitää olla oma julkinen saavutettavuusseloste. Selosteen pitää kattaa:

• Täyttääkö sivusto WCAG 2.1 AA:n kokonaan, osittain vai ei lainkaan
• Lista tunnetuista saavutettavuusongelmista ja kunkin syistä
• Päivämäärä, jolloin seloste laadittiin ja viimeksi tarkistettiin
• Palautelomake tai sähköpostiosoite ongelmien ilmoittamiseen
• Kansallisen valvontaviranomaisen yhteystiedot

Euroopan komissio julkaisi mallin, joka auttaa organisaatioita kirjoittamaan selosteensa. Kansalliset valvontaelimet tarkistavat otoksen selosteista säännöllisesti.^[2]

Miten vaatimustenmukaisuutta valvotaan?

Jokaisessa jäsenvaltiossa on valvontaelin, joka tarkistaa julkisen sektorin verkkosivustoja ja raportoi Euroopan komissiolle kolmen vuoden välein. Valvontamenetelmä yhdistää automaattisia skannauksia ja manuaalista testausta.

Kansalaiset voivat ilmoittaa saavutettavuuspuutteista suoraan julkiselle elimelle. Jos vastaus ei tyydytä, he voivat viedä asian kansalliselle valvontaviranomaiselle. Seuraamukset riippuvat kunkin maan kansallisesta laista.

Miten tämä direktiivi liittyy EAA:han?

Verkon saavutettavuusdirektiivi ja eurooppalainen saavutettavuusasetus ovat erillisiä lakeja, jotka toimivat rinnakkain:

• Verkon saavutettavuusdirektiivi — kattaa julkisen sektorin
• Eurooppalainen saavutettavuusasetus — kattaa yksityisen sektorin (kesäkuusta 2025)

Molemmat käyttävät EN 301 549:ää teknisenä standardinaan. Organisaatiot, jotka tarjoavat digitaalisia palveluita sekä julkishallinnolle että kaupallisille asiakkaille — kuten julkisten sairaaloiden tai yliopistojen käyttämät SaaS-alustat — saattavat joutua noudattamaan molempia.^[1]

Miten Askem auttaa?

Verkon saavutettavuusdirektiivin alaisten julkisen sektorin elinten pitää ylläpitää WCAG 2.1 AA:n vaatimustenmukaisuutta ja julkaista tarkka saavutettavuusseloste. Jatkuvan seurannan työkalut auttavat IT- ja viestintätiimejä pysymään ajan tasalla sen sijaan, että ne luottaisivat saavutettavuusauditointiin, joka voi olla kuukausia vanha. Askemin kaltaiset työkalut havaitsevat uudet ongelmat ja lähettävät reaaliaikaisia hälytyksiä, joten tiimit voivat päivittää saavutettavuusselosteensa ennen kuin kansallinen valvontaelin tarkistaa sen. Suurille julkisille organisaatioille, joilla on useita verkkosivustoja — virastoille, yliopistoille, sairaalaverkostoille — keskitetty seuranta kaikilla verkkotunnuksilla pitää vaatimustenmukaisuuden hallittavana.

Lähteet

1. EUR-Lex — Directive (EU) 2016/2102 on the accessibility of websites and mobile applications of public sector bodies: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:32016L2102
2. European Commission — Web Accessibility Directive overview and model statement: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/web-accessibility
3. ETSI — EN 301 549 V3.2.1 Accessibility requirements for ICT products and services: https://www.etsi.org/deliver/etsi_en/301500_302000/301549/03.02.01_60/en_301549v030201p.pdf